30. joulukuuta 2018

Coco-mekko

Kun on vauhtiin päästy niin antaa mennä vaan!

Vuosi 2018 tulee jäämään henkilökohtaiseen ompeluhistoriaani ainakin sikäli, että tein tänä vuonna ensimmäisen trikoomekkoni. Ja koska se onnistui ihan kivasti, tein heti perään myös toisen.


Otin jälleen varman päälle ja käytin kaavaa, josta olin nähnyt netissä monta kivaa toteutusta. Tilly and the Buttonsin Coco on supersimppeli malli, johon leveä savupiippukaulus tuo persoonallisen, 60-lukulaisen tuulahduksen. 

Kaava tarjoaa muutaman erilaisen vaihtoehdon: kauluksen sijasta voi tehdä ihan vain venepääntien, lisätä taskut, tehdä lyhyemmät hihat hauskoilla punteilla ja/tai pätkäistä koko höskän tunikapituiseksi. 


Minulle kaulus ja reteästi levenevä helma olivat tässä mallissa se juttu, joten päätin korostaa niitä jättämällä kaiken muun ylimääräisen pois ja valitsemalla kankaaksi rauhallisen yksivärisen ponte di roma -trikoon. 

Jälleen kerran trikoo-ompelun helppous yllätti positiivisesti: piirsin kaavat tiistaina, aloitin ompelun keskiviikkona, ja perjantaina astelin jo firman pikkujouluihin uudessa mekossani!


Kiitos joustavan kankaan ja Tillyn kaavan (jotka tunnetusti sopivat meille päärynöille), sain kerrankin tehtyä mekon tekemättä ainuttakaan muutosta kaavaan. Lopputulos on mukavan rento muttei säkki. Selän puolella on vähän extraa, mutta ei häiritsevästi. Hartioista tämä istuu kuin valettu, joten enköhän hyödynnä kaavaa toistekin.