30. kesäkuuta 2016

Perusraita

Arkivaatteita ensi syksyksi, osa 2: raidallinen perusvillatakki.

Lanka on Seiskaveikkaa ja malli improvisoitu. Kaula-aukon silmukkamääriä laskeskelin hieman mittanauhan kanssa, mutta muutoin keksin muotoilut sitä mukaa kuin työ edistyi.


Olen sikäli onnekas, etteivät Novitan sekoitelangat kutittele minua. Lähinnä niissä ärsyttävät langan säikeisiin kietoutuneet roskat ja värisävyt, jotka ovat kilpailijoihin verrattuna jotenkin haaleita ja suttuisia.

Viime syksyn värikartta iski kuitenkin suoraan hermoon. Lankalaatikossa oli vielä kerä vanhaa vaaleanvihreää, johon yhdistin tumman suklaan, sinapinkeltaisen ja luonnonvalkoisen. Näissä maanläheisissä sävyissä haaleuskaan ei niin häiritse.


Neuloin takin saumattomasti ylhäältä alaspäin. Nelosen puikot ja parhaimmillaan kolme EM-futismatsia päivässä takasivat vauhdikkaan edistymisen. Tarkemmat speksit löytyvät Ravelryn projektisivulta.

Ainoa harmaita hiuksia aiheuttanut asia projektissa olivat napinlävet. Täytyy ehdottomasti opetella tekemään niistä siistimpiä. Onneksi löysin täydelliset napit, joiden alta lävet eivät kurki.


Tästä tuli oikein mukava perusvaate, jolle ennustan pitkää ikää ja paljon käyttöä. 


25. kesäkuuta 2016

Vakosametti-A

Sinne meni kesäpäivänseisaus, ja pian on juhannuskin juhlittu. 

Nyt ei kuitenkaan ryhdytä murehtimaan pimeneviä iltoja - nehän ovat mainio syy aloittaa vaatekaapin varustelu syksyä varten! 


Tilauksessa on asiallisia arkivaatteita. Aloitin A-linjaisesta vakosamettihameesta. 

Kaava on sama kuin edellisessä mekossa, eli Tanya Whelanin Sew Many Dresses, Sew Little Time -kirjan "A-line skirt".


Tämä on tosi helppo ja nopea kaava. Ei muotolaskoksia tai muutakaan näpertelyä, ihan vain kappaleet yhteen ja siisti arkihame on valmis. 

Vetoketjuhalkion tein tällä kertaa toispuoleisena Vintage Follies -blogin ohjeella


Helman somisteeksi ompelin kapeaa pitsinauhaa - käsin! Yllättävän kivuttomasti jaksoin pistellä pari kertaa helman ympäri EM-jalkapalloa katsellessa. 

Eiköhän vaatekaappi saada syksyksi kuntoon, kun ratkaisupelit ja koko olympialaiset ovat vielä edessä!

20. kesäkuuta 2016

Vahingon ilo

Tiedättekö, mitä tapahtuu, jos laittaa repun taskuun banaanin ja unohtaa sen sinne vajaaksi viikoksi? Ja jossain siinä välillä tunkee samaan taskuun myös uudehkot ranteenlämmittimet...


Siitä seuraa tietenkin tutkimusmatka lankalaatikkoon, kiivasta mallitilkkuilua ja entistä ehommat lämmikeputkilot. Täytyyhän vahingosta ottaa kaikki mahdollinen ilo irti.

Mallitilkkuiluvaihe venähti taas "vähän" pitkäksi, mutta eikös näin juhannusviikolla ole perinteisesti ollut villatamineille käyttöä.


Kahdeksantoista sentin mittaiset putkilot veivät vajaan kerän Gjestalin Maijaa.

Tykästyin vaivalla väkerrettyyn mallineuleeseen sen verran, että pistin oitis puikoille toisen parin samaa sarjaa. Tällä kertaa ajattelin tehdä kiilalliset kämmekkäät.

16. kesäkuuta 2016

Pikkukukkamekko kiinakauluksella

Ei kesää ilman uutta mekkoa!


Tällä kertaa halusin hellevaatteen sijasta toimistokelpoisemman arkimekon. Savupiippukauluksellista Jackie-mekkoa on tullut pidettyä paljon, joten päätin tehdä tähänkin melko peittävän kauluksen.

Kaavat ovat hehkuttamastani Tanya Whelanin Sew Many Dresses, Sew Little Time -kirjasta, jonka kantava idea ovat yhdisteltävät kaavanosat.

Mekko koostuu perusyläosasta, kiinakauluksesta, lyhyimmästä hihamallista ja A-linjaisesta hameesta (basic bodice + mandarin collar + cap sleeve + A-line skirt). Yläosaan tein vuorin.


Käytin koon 3 kaavoja, joihin ei juurikaan tarvinnut tehdä muutoksia. Pidensin vain hieman yläosan takakappaleen vyötärömuotolaskosta, jotta selkä ei pussittuisi, kuten minulla usein. 

Mekosta tuli näin pienin muutoksin todella istuva, mikä lupaa hyvää. Kirjan kaavoilla tulee varmasti tehtyä vielä monta vaatetta!


Hovikuvaajan mielipide kankaan kuosista oli järkkymätön: mummo. Ei auttanut, vaikka näytin kuvia suloisista, vintage-vaikutteisista pikkukukkamekoista sievien mallien yllä. Nekin olivat ihan mummoja

Mitä mieltä olette? Tuliko liian mummo?