23. toukokuuta 2015

Graticule

Viimeksi Lankamaailmassa asioidessani sain kaupanpäällisiksi kaksi kerää kanervanpunaista Maijaa. Yllättävästä lahjuksesta innostuneena päätin tehdä vielä yhden parin lapasia tälle keväälle. Niihin tulisi kämmenselkään ja peukaloon simppeleitä pallokuvioita. Ja tässä ne nyt ovat.


Tarkkanäköisimmät saattavat huomata, ettei näissä ole pallokuvioita. Eikä lankakaan ole kanervanpunaista Maijaa.

Kävi nimittäin niin, että vaikka neuloin melkein 50 g mallitilkkuja, mikään ei näyttänyt hyvältä. Eivät sileät pallot helmineuletaustalla eivätkä toisinpäin. Eivät ainaoikeat pallot sileällä taustalla eivätkä toisinpäin. Eivät harvemmassa, eivät tiuhemmassa, eivät riveissä eivätkä päällekkäin kohdistettuina. Eikä varsinkaan niin, että neljän ison pallon välissä olisi aina yksi pienempi. 


Pakkomielteisen yrittämisen jälkeen hermostuin lopulta palloihin. Aivan kokonaan en kuitenkaan halunnut lapasprojektista luopua. Päätin siis apinoida vapaasti Adelheidin Piikaa (jonka ohjetta odottelen kuin kuuta nousevaa) ja vaihdoin langan kaapista löytyneeseen Nalleen, kun eihän niistä mallitilkkujen jämistä olisi enää lapasiin riittänyt. 

Hyvät tuli: istuvat napakasti käsiin ja peukalokiilan lisäyksetkin sain toimimaan kivasti yhteen kuvion kanssa. Nimensä lapaset saivat pituus- ja leveysasteiden muodostaman ruudukon mukaan. 

Kuvien ottamisen jälkeen säilöin nämä suoraan asustelaatikkoon odottamaan ensi syksyä ja loin silmukat hieman kesäisempään projektiin. Toukokuu on kiitänyt ohi uskomatonta vauhtia - ensi viikon jälkeen koittaa jo kesäloma. Sen voisi viettää vaikka ommellen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti