28. toukokuuta 2017

15 pientä elefanttia ja Bits + Pieces

Tiimitoverini jäädessä äitiyslomalle tarjoutui tilaisuus neuloa jotain pientä tulokkaalle.

Edellisestä vauvalahjasta viisastuneena päätin tehdä ainakin peukuttomat lapaset. Silloin tuoreet vanhemmat nimittäin totesivat, että kauheasti tuli sukkia joka puolelta mutta lapasia vain yksi pari minulta.


Vähän hölmöltä tuntui tehdä heinäkuun vauvalle lapasia, mutta yllättävän nopeasti syksy kuitenkin taas tulee. Ja ihan pienille saa kuulemma laittaa tumput käteen joka tapauksessa, ellei aivan hellelukemia hätyytellä.

Fanttikuvio on peräisin jostain Jessica Trompin nettisivujen kätköistä. Neuloin lapasiin melko pitkät varret, jotta ne saisi puettua tukevasti hihojen alle. Kärjissä on sädekavennukset ja kuvio kiertää samanlaisena lapasten ympäri, joten yhtään ei tarvitse tähtäillä ylle pukiessa.


Lapasten kaveriksi neuloin Veera Välimäen suunnitteleman Bits + Pieces -myssyn koossa 3 kk. Ohje oli hintansa väärti, selkeä ja simppeli.

Lanka on Sandnes Garnin konepestävää Babyull Superwashia, ja sitä kului säälittävän vähän, vaikka lapasista piti tehdä monta testikappaletta. Oli kiva neuloa vaihteeksi jotain nopeasti valmistuvaa, kun työn alla on viime aikoina ollut lähinnä suurempia projekteja.

7. toukokuuta 2017

Trikoosta kotiin

Täällä aletaan olla valmiita parvekekauteen: lasit on pesty, lattia lakaistu, klaffituoleista tipahdelleet ruuvit korvattu uusilla, pelargonit kasvatettu siemenistä saakka ja varpaiden alle virkattu uusi matto.


Matto on tehty trikookuteesta. Ostin vyyhdin kumpaakin väriä ja virkkasin ihan omasta päästä pylväillä raitoja, joiden keskimmäiseen kerrokseen jätin reikiä. Terrieriherralle ainakin kelpaa.


Valitsin painon perusteella samankokoiset vyyhdit, mutta enpä hoksannut, että vaaleanharmaa kude oli hieman paksumpaa kuin tumma. Tummaa oli siis metreissä enemmän, ja sitä jäi tähteeksi, vaikka tein molempiin päihin tummat raidat.


Jämistä virkkasin kiinteillä silmukoilla pienen korin. Neliönmuotoisen pohjan virkkasin edestakaisin, sitten reunat pyörönä. Tuli aika kiva! Melkein tekisi mieli tehdä näitä lisää. 

Harmillisesti tällä hetkellä ei varsinaisesti ole tarvetta enemmille säilytyskoreille. Täytyy ehkä järjestellä vähän tavaroita uudelleen. Enköhän keksi jotain, joka välttämättä tarvitsee oman korin...

2. toukokuuta 2017

Mekko vapuksi

Tänä vuonna vietimme vappuaaton tuparimeiningeissä. Viikkoa ennen pippaloita keksin, että haluan ylleni uuden mekon. Tulipahan todistettua, että jopa vuoden kiireisimmällä viikolla voi ommella mekon alusta loppuun arki-iltoina!


Kaavat ovat jälleen Tanya Whelanin Sew Many Dresses, Sew Little Time -kirjasta. Tällä kertaa valitsin yhdistelmäksi prinsessasaumaisen yläosan, A-linjaisen hameen ja venepääntien (princess bodice + A-line skirt + boatneck template). 

Saman kirjan kaavoilla tehdyn pikkukukkamekon perusteella osasin odottaa, että saan kaventaa yläosan takakappaletta. Sovitusyläosan perusteella vuolin takasivukappaleista enimmillään lähes kaksi senttiä pois prinsessasaumasta. Etukappaleelle ja hameeseen en tehnyt lainkaan muutoksia. 

Mekossa on kokovuori ja piilovetoketju sivusaumassa.


Kankaan löysin Eurokankaan palalaarista. Noin 135 x 140 cm:n pala riitti mekkoon aika tarkalleen. Maltillinen kuosi ja polvet peittävä helma tekevät mekosta aika muuntelukelpoisen. Ohuen villatakin kanssa ajattelin käyttää sitä töissäkin.



17. huhtikuuta 2017

Päällinen rahiin

Viimeiset pari kuukautta makuuhuonettamme on rumentanut vanha, nuhjuinen taittopatjarahi. Se jämähti muuton jäljiltä sängyn viereen, kun huomasimme sen toimivan kätevänä välikorokkeena sänkyyn pomppivalle koiralle.

Terrieriherralla on ikää jo kymmenen vuotta, ja kun maavaraa senttimetreinä on saman verran ja painokiloja hieman enemmän, sänkyyn hyppiminen alkaa olla riskaabelia puuhaa.

Vanhan patjan päällikangas oli useammasta kohdasta puhki ja koirankuolaläikillä. Eipä tuota kehdannut katsella joka päivä herätessään saati antaa vieraille nukkuma-alustaksi. Päädyimme hankkimaan uuden vastaavan, ja jotta se ei olisi pian samassa jamassa, ompelin sille pestävän irtopäällisen sisustuskankaasta.


Lautakuvioisella kankaalla huputettuna rahi muuttui kivaksi puulaatikoksi. Päällisessä on vetoketjut kahdessa nurkassa irrottamisen helpottamiseksi. Pohjaa ei ole, vain kuminauhanpätkät kulmissa pitämässä hupun paikoillaan. 


Kuolaongelman ratkaisin lisäämällä rahin päälle jäävään kohtaan vuoriksi suojakangasta, joka kestää 10 m vettä. Jo on kumma, jos siitä menee kuola läpi!


Bonuksena rahi toimii lähestulkoon uskottavana potrettitaustana! Malli tosin taitaisi kaivata pientä parturointia.

9. huhtikuuta 2017

Vakosamettihame

Jokakeväinen ompeluinnostus on jälleen täällä. Onneksi kangaslaatikko pursuu tavaraa ja luonnoskirja suunnitelmia.

Aloitin oranssista vakosametista, josta tuli perusarkihame.


Kaava on Burda-lehdestä 2/2010, malli 104. Siinä on kaareva vyötärökaarroke, taskut ja piilovetoketju takasaumassa.  


Bongasin mallin alunperin Burdan nettisivuilta. Kotikaupungin kirjasto oli jo laittanut vuoden 2010 lehtensä menemään, mutta naapurikunnan puolelta parinkymmenen minuutin bussimatkan päästä ne löytyivät vielä.

Mallista on lehdessä kaksi versioita, joiden ominaisuuksia yhdistelin makuni mukaan ja lisäsin vielä vuorin.


Lopputulos on simppeli ja melko eleetön perushame. Eli juuri sellainen arkivaate, joka sopii yhteen melkein kaiken kanssa ja jota tulee siksi käytettyä paljon.